28.5.2010 | Uutiskirje 9 2010

Sopimusneuvotteluja jatketaan elokuussa

Neuvotteluja teknologiateollisuuden palkankorotuksista jatketaan elokuussa. Osapuolet sopivat asiasta perjantaina.

60 työtaistelua metalliteollisuudessa

Metalliteollisuudessa oli viime vuonna 60 työtaistelua. Yli puolet niistä liittyi irtisanomisiin, lomautuksiin ja yt-neuvotteluihin.

SAK: Kasvuun tarvitaan uusia eväitä

Nykyisestä taantumasta ei nousta 1990-luvun lääkkeillä. Tämän vuoksi suomalainen yhteiskunta tarvitsee kasvuun uusia eväitä, toteaa SAK kasvu- ja elinkeinopoliittisessa puheenvuorossaan.

 
Metalliliiton uutiskirje

28.5.2010 | Uutiskirje 9 2010

Sopimusneuvotteluja jatketaan elokuussa

Neuvotteluja teknologiateollisuuden palkankorotuksista jatketaan elokuussa. Osapuolet sopivat asiasta perjantaina.

Metallityöväen liitto, Sähköliitto, Toimihenkilöunioni, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja työnantajia edustava Teknologiateollisuus ovat sopineet jatkavansa syksyn 2010 palkankorotuksia koskevia neuvottelujaan elokuussa.

Neuvottelujen siirtäminen lomien jälkeiseen aikaan johtuu yleisestä taloudellisesta epävarmuudesta etenkin Euroopan markkinoilla.

Teknologiateollisuuden kolmivuotiset työehtosopimukset ovat voimassa 30.9.2012 saakka. Sopimuksiin sisältyy lähtökohtaisesti vuosittain huhti-toukokuussa käytävät neuvottelut seuraavaa syksyä koskevista palkantarkistuksista. Sopimukset on myös mahdollista irtisanoa vuosittain toukokuun loppuun mennessä.

 
Metalliliiton uutiskirje

28.5.2010 | Uutiskirje 9 2010

60 työtaistelua metalliteollisuudessa

Metalliteollisuudessa oli viime vuonna 60 työtaistelua. Yli puolet niistä liittyi irtisanomisiin, lomautuksiin ja yt-neuvotteluihin.

Metalliteollisuudessa oli viime vuonna 60 työtaistelua. Yli puolet niistä liittyi irtisanomisiin, lomautuksiin ja yt-neuvotteluihin.

Muita yleisimpiä syitä työpaikoilla järjestettyihin työtaisteluihin olivat muun muassa palkkauskysymykset, työaikajärjestelyt sekä yrityksen henkilöstö- ja työvoimapolitiikka. Vuonna 2008 työtaisteluja oli metalliteollisuudessa 52.

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK on pitänyt kovaa ääntä työtaistelujen määrästä. Viime vuonna oli kaikkiaan 139 työtaistelua, joista 58 koski työvoiman vähennystä. Kolmena aikaisempana vuotena työtaisteluja oli vuosittain alle sata.

Työtaistelujen määrä on pitkällä aikavälillä selvästi laskenut. 1970-luvulla työtaisteluja oli vuodessa keskimäärin 1 420. Vielä 1980-luvulla niitä oli vuosittain keskimäärin 1 360.

Tultaessa 1990-luvulle vuosittainen määrä putosi 166:een. 2000-luvulla työtaisteluja oli enää keskimäärin 124 vuodessa.

 
Metalliliiton uutiskirje

28.5.2010 | Uutiskirje 9 2010

SAK: Kasvuun tarvitaan uusia eväitä

Nykyisestä taantumasta ei nousta 1990-luvun lääkkeillä. Tämän vuoksi suomalainen yhteiskunta tarvitsee kasvuun uusia eväitä, toteaa SAK kasvu- ja elinkeinopoliittisessa puheenvuorossaan.

Nykyisestä taantumasta ei nousta 1990-luvun lääkkeillä. Tämän vuoksi suomalainen yhteiskunta tarvitsee kasvuun uusia eväitä, toteaa SAK viime viikolla julkistamassaan kasvu- ja elinkeinopoliittisessa puheenvuorossa.

Yritykset ja niiden toimintaympäristö ovat 2000-luvulla muuttuneet. Kotimaiset suuryritykset suuntaavat investointejaan ulkomaille ja työpaikkoja siirtyy pois Suomesta, SAK luettelee muutossuuntia.

Työelämän laatua ja tuottavuutta on SAK:n mielestä kehitettävä samanaikaisesti ja tuottavuudessa on haettava kestävää ja pitkän aikavälin kasvua.

Samalla SAK muistuttaa, ettei yksipuolinen kustannustehokkuus aina tarkoita parempaa lopputulosta. Esimerkiksi julkisella sektorilla tuottavuusohjelma on toiminut tavoitettaan vastaan.

Kestävä kasvu vaatii työelämältä inhimillisyyttä. Työhyvinvoinnin edistäminen, hyvä johtaminen sekä toimiva työn ja perheen yhteen sovittaminen ovat hyvän työelämän perusedellytyksiä, puheenvuorossa todetaan.

Työntekijät tarvitsevat muutoksessa turvaa ja mahdollisuuksia uudelleentyöllistymiseen ja -kouluttautumiseen. Työvoimapolitiikka ja koulutusjärjestelmä luovat SAK:n mukaan vahvan perustan kohdata tulevaisuus.

Talouskasvu perustuu laadukkaille julkisille palveluille ja infrastruktuurille. Toimiva alue- ja muu hallinto tukee kasvua. Jatkuva panostus innovaatiopolitiikkaan on välttämätöntä. Kohtuuhintaisen energian saatavuus ja energiaomavaraisuus ovat kilpailukyvyn tae, SAK luettelee.

Valtion tehtävänä on ylläpitää ja uudistaa yhteiskunnan infrastruktuuria. Pitkien etäisyyksien massa liikennejärjestelmän toimivuus on talouden elinehto. Uusien väyläinvestointien lisäksi tarvitaan riittävät määrärahat väylien ylläpitoon.

Tietoyhteiskuntakehityksessä Suomi uhkaa SAK:n mielestä jäädä EU-maiden kärjestä. Uutta ja kehittyvää tekniikkaa pitää hyödyntää viranomais- ja muissa palveluissa aiempaa tehokkaammin.

Suomen tulevaisuuden kasvu perustuu pitkälle kehittyneeseen teollisuuteen ja kasvaviin palvelualoihin. Raja-aidat näiden välillä ovat murtumassa: monet yritykset tuottavat sekä tavaroita että palveluita. Palveluiden tutkimustyöhön tarvitaan lisää panoksia.

Teollisuudelta pitää löytyä jatkossakin rohkeutta panostaa kotimaiseen osaamiseen. Esimerkiksi maailmalla kysytty ympäristöteknologia tarjoaa suomalaiselle työelämälle suuria mahdollisuuksia, SAK linjaa.

SAK haluaa kaikille suomalaisille toimialoille pitkän aikavälin strategiat, joiden keskeisenä tavoitteena on kotimaisen työllisyyden tukeminen.