9.4.2009 | Uutiskirje 8 2009

Tulosta artikkeli

Lomautus, vuorolomautus ja vuosiloman kertyminen

Vuosilomalain 2 luku 7 §:n mukaan vuosilomaa määrättäessä työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estyneenä työtä suorittamasta lomauttamisen vuoksi, kuitenkin enintään 30 työpäivää kerrallaan.

Tilapäinen työ lomautuksen aikana:

Tilapäiset työssäolopäivät katkaisevat vuosilomalain 2 luvun 7 § 7 kohdassa tarkoitetun 30 työpäivän laskennan ja työssäolon päätyttyä alkaa uusi 30 työpäivän jakso.

Jos ennen työn aloittamista ei ole ilmoitettu lomautuksen jatkuvan tehdyn työn jälkeen, katsotaan lomautuksen keskeytyneen.


Vuorolomautus


Jos työnteko on estynyt lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun siihen verrattavan työaikajärjestelyn takia, on työssäolon veroista aikaa enintään kuusi kuukautta kerrallaan. Jos tällainen työaikajärjestely jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden (1.4.-31.3.) jälkeen, aloitetaan uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen.

Työneuvosto lausunnossaan TN 1022-77 totesi: Kun työpaikalla on siirrytty tekemään kolmipäiväistä työviikkoa, mutta tänä aikana on tehty ensi-ilmoituksesta poiketen yksi täysi työviikko, merkitsee se sitä, että työviikkojen lyhentäminen on sillä kertaa loppunut. Lyhennettyjen työviikkojen jatkuessa jälleen seuraavan viikon alusta on siis kysymys uudesta lomautuksesta ja kuuden kuukauden ajan laskeminen alkaa uudestaan.

Työaikajärjestelyn on perustuttava ennalta laadittuun ja ilmoitettuun suunnitelmaan. Jos työaikajärjestely etenee ennalta ilmoitetun mukaisesti, siihen kuuluvat työssäolojaksot eivät katkaise kuuden kuukauden määräajan kulumista.

Jos ilmoitetun vuorolomautuksen lomautusjakson aikana käydään töissä, alkaa kuuden kuukauden ajan laskeminen uudestaan.


Lisätietoja: Metallityöväen liitto, edunvalvontaosasto, vaihteen numero 020 77 4001