20.12.2007 | Uutiskirje 10 2007

Tulosta artikkeli

Team-työryhmien esityksiä liiton toiminnoista ja rakenteista

Työehtosopimustoiminta

Liitto tavoittelee sellaisten valtakunnallisten sopimuskokonai suuksien aikaansaamista, joilla voidaan turvata työehtosopimusten yleissitovuus ja työsuhteen vähimmäisehdot. Palkkapolitiikan perustana on solidaarisuus ja samapalkkaisuusperiaatteen toteuttaminen.

Liitto solmii työehtosopimukset liittokohtaisina tai tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin perustuvina sen mukaisesti, minkä ratkaisumallin kussakin tilanteessa katsotaan palvelevan parhaiten liiton jäsenistön kokonaisetua. Palkankorotusten vähimmäistaso ja työsuhteen perusehdot toteutetaan yhtenäisesti kaikilla sopimusaloilla. Palkankorotusten toteutustavat ja muut työehtosopimuksen yksityiskohtaiseen soveltamiseen liittyvät kysymykset ratkaistaan sopimusaloittain.

Työehtosopimusten kehittäminen

Tavoitteena on vähentää solmittavien työehtosopimusten määrää ja siten neuvotteluvoimaa vahvistamalla turvata edellytykset työehtojen parantamiselle. Siksi liiton on oltava aloitteellinen uusien sopimusrakenteiden kehittämisessä. Yhtenä vaihtoehtona on pyrkiminen sektorikohtaisiin tai tulevaisuudessa useiden sektorien yhteisiin runkosopimuksiin. Liiton sopimusalojen sijoittumisen eri sektoreille on oltava tulevaa sopimusrakennetta tukevaa ja kehittävää.

Yhteistyö

Liitto osallistuu yhteistyössä SAK:n ja sen jäsenliittojen kanssa toimialakohtaisten neuvottelu- ja yhteistyöelinten toimintaan. Yhteiskunnallisesti tärkeisiin toimialan asioihin vaikutetaan yli keskusjärjestörajojen. Liitto ylläpitää asiallisia ja rakentavia yhteistyösuhteita työnantajiin ja heitä edustaviin järjestöihin sekä muihin yhteiskunnallisiin toimijoihin.

Merkittävä osa uuden liiton jäsenistöstä työskentelee yrityksissä, joiden toimialueena on koko maailma ja jotka vastaavat noin 4/5:sta maamme viennistä, joten liiton on ohjattava riittävästi resursseja kansainvälisen edunvalvonnan kehittämiseen. Tähän suuntaan vaikuttaa myös pyrkimykset syventää sopimustoiminnan koordinointia Euroopassa.

Uuden liiton yhtenä tärkeimmistä edunvalvonnan tehtävistä on tukea ja luoda sellaista teollisuus-, työmarkkina-, koulutus-, ja yhteiskuntapolitiikkaa, jonka avulla maailmanlaajuisen tuotannon ja kilpailun haasteet ovat hallittavissa. Erityisesti on ohjattava voimavaroja mm. ammatillisen koulutuksen ja muutosturvan kehittämiseen.

Sektorijohtokunnat muodostetaan toimialojen, työehtosopimusalueiden ja työehtosopimusneuvottelukumppaneiden pohjalta. Johtokunnassa on oltava edustaja jokaiselta sektoriin kuuluvalta sopimusalalta.

Tulevaisuuden edunvalvoja työpaikalla

Tulevaisuuden edunvalvoja on taidoiltaan monipuolinen. Hänelle ei riitä pelkkä työehtosopimusten, säädösten ja määräysten osaaminen. Hänen on hallittava nykyaikaiset luottamushenkilön työkalut: tietokoneet ja ohjelmistot sekä verkkotyökalut.

Tulevaisuuden edunvalvojan koulutus on oltava alusta asti johdonmukaisesti etenevää niin, että hänelle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma, jota täydennetään luottamustehtävien muuttuessa ja koulutusten edetessä. Koulutuksen on tuettava jäsenen oppimistaidon kehitystä ja luotava edellytykset jäsenen jatkuvalle itsensä kehittämiselle. On luotava mahdollisuus suorittaa laaja ”edunvalvojantutkinto”, joka antaa myös virallisia opintopisteitä jatko-opintoja varten.

Työympäristötoiminnasta

Uuden liiton työympäristötoiminnan tarkoituksena on parantaa alan työpaikkojen työolosuhteita ja työ- ja ympäristöturvallisuutta sekä edistää jäsenten hyvinvointia ja elämänlaatua.

Työympäristöasiat ovat osa liiton ydintehtäviä ja työympäristötoiminta on tarkoituksenmukaista organisoida edunvalvonnan yhteyteen. Liiton tulee tarjota työympäristöön liittyviä uusia lisäpalveluita, esim. työympäristöasioiden päivystyspuhelin ja nopeat ajankohtaistiedotteet.

Uudella liitolla tulee olla edustus kaikissa niissä kansallisissa elimissä, joissa alan työturvallisuutta ja sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä ja normitusta valmistellaan. Sillä tulee olla hyvä työsuojelu- ja työelämälainsäädännön sekä riskienhallinnan ja turvallisuusjohtamisen yleistuntemus. Lisäksi tarvitaan erityisosaamista mm. työhyvinvoinnista ja työyhteisöjen toiminnasta, kone- ja laiteturvallisuudesta, kemikaali- ja ympäristöturvallisuudesta, sähkö- ja energiaturvallisuudesta, työkyvyttömyysturvasta ja tasa-arvosta sekä ammatillista osaamista terveydenhuollon ja sosiaaliturvan kysymysten hoitamista varten.

Koulutus

Koulutusten järjestäminen pohjaa liiton tehtäviin ja jäsenistön tarpeisiin. Koulutuksen tavoitteet liittyvät edunvalvonnan sekä työntekijäpuolen/jäsenorganisaation kehittämiseen ja ylläpitoon, jäsenten työelämäosaamiseen, kansalaisvaikuttamiseen sekä yritys- ja yhteistoiminnan osaamiseen. Lisäksi tavoitteena on työntekijöiden roolin vahvistaminen työpaikan kehittämisessä ja työn organisoimiseen liittyvissä kysymyksissä. Fuusio sinänsä edellyttää koulutusta liittojen henkilökunnille ja luottamustehtävissä oleville.

Koulutusta järjestetään paikallis-, alue- ja valtakunnantasolla. Opistokoulutus on pääasiassa valtakunnantasoista. Aluekoulutus on aluekeskusten suunnittelemaa ja toteuttamaa ja paikallinen on ammattiosastojen ja ammattiosastoyhteenliittymien toteuttamaa omaehtoista koulutusta, jota liitto tukee taloudellisesti. Koulutus jakautuu karkeasti edunvalvonta- ja järjestökoulutukseen.

Järjestäytyminen

Jäsenet liittyvät pääsääntöisesti sähköisesti. Jäseniksi otetaan myös itsensä työllistävät ammatinharjoittajat. Jäsenhankinta hoidetaan ns. läpäisyperiaatteella eli se on osa kaikkea toimintaa. Jäsenet liittyvät ammattiosastoon. Jäsenmuodot TEAMssa ovat työmarkkinoiden käytettävissä olevat eli niin sanotut sopimusalajäsenet, oppilasjäsenet ja eläkeläiset. Aktiivijäsenyys päättyy jäsenen pysyvään eläköitymiseen. Eläkeläisen jäsenyys voi jatkua sääntöjen määräämällä tavalla valtakunnallisessa senioriyhdistyksessä.

Peruspalvelut ja jäsenedut sekä niiden yhdenmukaistaminen

Asiantuntijapalveluita siirretään tarpeen ja kysynnän mukaan mahdollisimman paljon Internet- ja extranet-palveluun. Työehtoneuvontaan liittyvät palvelut järjestetään niin, että palvelua on saatavilla myös ilta-aikaan, kaikkina vuodenaikoina (call-center -malli). Jäsenpalvelut ja edut yhdenmukaistetaan. Perustetaan erillisen loma- ja jäsenetuyhtiö. Yhtiö tarjoaa jäsenille vapaa-ajan aktiviteetteja, jolloin liitto ja ammattiosastot voivat keskittyä varsinaiseen toimintaansa.

Liiton päätöksentekoelimet, niiden valinta ja tehtävät

Edustajakokous valitaan joka viides vuosi suhteellisella vaalilla. Vaalipiirijako on sektorikohtainen ja se muodostetaan eduskuntavaalien vaalipiirijaon pohjalta.
Oppilasjäsenille luodaan sektoreittain yksi valtakunnallinen vaalipiiri. Valintaperuste yksi edustaja alkavaa 400 työmarkkinoiden käytössä olevaa jäsentä kohden ja yksi edustaja alkavaa 800 oppilasjäsentä kohden. Äänioikeus ja vaalikelpoisuus on kaikilla työmarkkinoiden käytössä olevilla jäsenillä ja oppilasjäsenillä. Edustajakokouksen tehtävinä on päättää mm. liiton toimintalinjauksista, säännöistä, valtuuston, hallituksen ja puheenjohtajan valinnasta.

Edustajakokous valitsee valtuuston viisivuotiskaudeksi. Jäsenet valitaan sektoripohjaisesti jäsenmäärien suhteessa sektorin jokaista alkavaa 2500 jäsentä kohti yksi valtuutettu. Valtuuston tehtävänä on mm. vuosittaiset toimintalinjaukset ja päätös jäsenmaksun suuruudesta. Valtuusto nimittää sektorijohtokunnat ja eri valiokunnat edustajakokouksien väliseksi ajaksi.

Edustajakokous valitsee hallituksen viisivuotiskaudeksi. Hallitus johtaa ja koordinoi liiton toimintoja sekä huolehtii liiton strategian valmistelusta ja toteuttamisesta. Se koordinoi tes-neuvotteluja ja hyväksyy sektoreiden esittämät tes-ratkaisut.

Valtuusto valitsee sektorijohtokunnat viisivuotiskaudeksi. Jäsenet valitaan siten, että pääsääntöisesti jokaisen sektorin työehtosopimuksen alueelta on edustaja/t sektorijohtokunnassa. Sektorijohtokuntaa johtaa hallituksen valitsema sektorijohtaja. Sektorijohtokuntien keskeisin tehtävä on tes-neuvottelujen johtaminen. Valtuusto valitsee valiokunnat, sektoripohjaisesti.

Aluepalvelukeskukset ja maakuntatoimistot

Etelä-Suomen aluepalvelukeskus (Helsinki). Jäseniä alueella yhteensä n. 71 400. Maakuntatoimistot Lappeenrannassa, Kotkassa ja Tammisaaressa.

Häme-Pirkanmaan aluepalvelukeskus (Tampere). Jäseniä alueella yhteensä n. 68 300. Maakuntatoimistot Lahdessa ja Hämeenlinnassa.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan aluepalvelukeskus (Turku). Jäseniä alueella yhteensä n. 62 100. Maakuntatoimisto Porissa.

Pohjanmaan ja Keski-Suomen aluepalvelukeskus (Vaasa). Jäseniä alueella yhteensä n. 49 500. Maakuntatoimistot Jyväskylässä ja Kokkolassa.

Itä-Suomen aluepalvelukeskus (Kuopio). Jäseniä alueella yhteensä n. 37 900. Maakuntatoimistot Joensuussa, Varkaudessa ja Mikkelissä.

Pohjois-Suomen aluepalvelukeskus (Oulu). Jäseniä alueella yhteensä n. 42 600. Maakuntatoimistot Kajaanissa, Torniossa ja Rovaniemellä.

Maakuntaedunvalvonta sekä ammattiosastot

Aluepalvelukeskuksen tehtävänä on huolehtia alueellaan paikallistason edunvalvonnasta, työsuhderiitojen käsittelemisestä, koulutuksesta ja koulutusrekisterin ylläpidosta, nuoriso-, opiskelija ja oppilaitostoiminnasta sekä työelämän kehittämisestä. Osassa aluepalvelukeskuksista on saatavilla lakipalveluja. Muita tehtäviä ovat tiedottaminen, työttömyyskassapalvelut ja järjestötoiminta.

Toimivien ammattiosastojen tehtävät ja rakenteet säilytetään nykyisellään. Osastot ohjaavat liiton toimintaa mm. aloitteiden ja työehtosopimusesitysten avulla. Osastojen saama jäsenmaksu on liitolle jäävästä jäsenmaksuosuudesta 15 prosenttia.

Kansainvälinen toiminta

Kansainvälisen toiminnan pääsisällöt ovat: Järjestäytyminen ja ay-oikeudet globaalisti, sopimustoiminnan edistäminen yleisellä tasolla globaalisti, kauppa-, teollisuus ja liikennepolitiikkaan vaikuttaminen erityisesti EU:ssa, monikansallisten yhtiöiden toiminnan valvonta sekä kansainvälisten järjestösuhteet ja kahdenväliset ay-suhteet.

Viestinnän perusratkaisu: Uutismaiset kotisivut ja yhteiskunnallinen jäsenlehti

TEAMin kotisivut rakennetaan kolmen toiminta-ajatuksen pohjalta: Uutismaisuus, järjestötyön modernisointi ja hajautettu ylläpito. TEAMin kenttää ja siihen vaikuttavia asioita seurataan verkossa uutismaisesti. Uutena toimintamuotona kehitetään järjestelmä, jossa uutismaisuus linkitetään TEAMin mediapolitiikkaan. Tavoite on, että media oppisi käyttämään TEAM-sivuja uutislähteenä. Mikäli järjestelmä saadaan toimimaan, TEAM tarjoaa jäsenille uuden kanavan valtakunnalliseen julkisuuteen. Toisena pääperiaatteena on ”verkko työväentalona”-ajattelu, mikä tarkoittaa, että verkko olisi kunnianhimoisesti toteutettu, vuorovaikutteinen järjestö- ja edunvalvontatyön foorumi. Missiona on järjestö- ja edunvalvontatyön modernisointi. TEAMin verkkosivut aukeavat uuden liiton aloittaa toimintansa.

Lehti on idealtaan yhteiskunnallinen jäsenlehti. Lehden missiona on luoda uskoa yhteisölliseen toimintatapaan työelämässä ja yhteiskunnassa. Lehti on painotetusti jäsenlehti – ei aktiivilehti. Se kertoo jäsenten arkitodellisuudesta ja jäsenille tärkeistä asioista ja tarkastelee yhteiskuntaa ja maailmaa jäsenten silmin ja kokemuksena. Lehti toimitetaan tiiviissä yhteistyössä kotisivuston kanssa. Lehti ilmestyy 16-18 kertaa vuodessa aikakauslehtikoossa. Lehdessä ei ole sektorisivuja.

Talous

Kaikkien liittojen taloudet ovat terveellä pohjalla eikä velkaa käytännössä ole. Yhdistymisessä saavutettavilla synergiaeduilla tulee ensisijaisesti varmistaa uuden liiton palvelutaso. Jäsenmaksutuloilla on katettava toiminnasta aiheutuvat menot. Selvitysmiehen raportissa tavoitteeksi asetetun kokonaisjäsenmaksuprosentin 1,1 % saavuttaminen edellyttää olennaisia muutoksia kulurakenteeseen. Jäsenmaksun taso ja laajuus päätetään myöhemmin. Sitä ennen tarvitaan arvokeskustelu palvelutason ja jäsenmaksun suhteesta. Jäsenmaksun tulee olla prosenttipohjainen. Päätökset toimitiloista on tehtävä ensi tilassa. Auki on mm. kysymys, peritäänkö työttömiltä jäseniltä työttömyyskassan maksamista etuuksista jäsenmaksu vai ei.

Henkilöstö

Uuden liiton henkilöstömäärätavoite on 300 työntekijää (tällä hetkellä 344). Kaikki nykyiset työntekijät jatkavat uuden liiton palveluksessa keskenään yhdenvertaisilla työehdoilla ja saman työehtosopimuksen piirissä. Kaikki uuden liiton palvelukseen otettavat työntekijät noudattavat 63–68 vuoden eläkeikää. Niillä nykyisillä työntekijöillä, joilla on tästä poikkeava eläkeikä, oikeus säilyy siirtymäkauden ansiosta. Henkilöstön osalta selvitetään uuden liiton osaamistarpeet suhteessa nykyiseen osaamiseen, henkilöstöresurssit ja henkilöstön sijoittelu, työhyvinvointi ja muutoksenhallinta.