20.12.2007 | Uutiskirje 10 2007

SAK:laisen suurliiton valmistelu edennyt aikataulun mukaisesti

Uuden liiton toiminta-ajatus on siirtää edunvalvonnan painopistettä lähemmäksi jäseniä ja työpaikkoja.

Matkakustannusten korvaukset 1.1.2008 alkaen

Teknologiateollisuuden, pelti- ja teollisuuseristysalan, sekä auto- ja konealojen korvaukset vuonna 2008.

Muutoksen eväät - hakuaika nyt!

Muutoksen eväät -kurssi syventää osaamista ja tarjoaa hetken hengähtää työelämän oravanpyörästä.

Työttömyyskassa teki uudet verkkosivut

Selkeämmät sivut tarjoavat uusia palveluja.

Team-työryhmien esityksiä liiton toiminnoista ja rakenteista

Uutta teollisuusliittoa valmistelevat työryhmät ovat antaneet väliraportit.

 
Metalliliiton uutiskirje

20.12.2007 | Uutiskirje 10 2007

SAK:laisen suurliiton valmistelu edennyt aikataulun mukaisesti

Uuden liiton toiminta-ajatus on siirtää edunvalvonnan painopistettä lähemmäksi jäseniä ja työpaikkoja.

Perusteilla olevan uuden SAK:laisen teollisuuden ja teknologian ammattiliiton keskeisin tavoite on tehostaa toimialan työntekijöiden edunvalvontaa kansainvälistymiseen, jatkuvan teollisen tuotannon rakennemuutokseen ja teknologian uusien sovellutusten haasteisiin vastaamiseksi.

– Liittofuusiolla luodaan myös lisää vastavoimaa työantajien pyrkimyksille hajauttaa sopimusjärjestelmää ja tavoitteelle heikentää ammattiyhdistysliikkeen asemaa ja luopua kolmikantaiseen neuvotteluun ja sopimiseen perustuvasta tupo-järjestelmästä, kertoo projektin projektipäällikkönä toimiva SAK:n edunvalvontajohtaja Lauri Lyly.

TEAM-liittoprojektissa ovat mukana Kemianliitto, Metallityöväen Liitto, Puu- ja erityisalojen liitto, Rautatieläisten Liitto, Sähköalojen ammattiliitto ja Viestintäalan ammattiliitto. Projektin tavoitteena on liittojen yhdistyminen vuoden 2010 alusta lukien. Prosessi etenee aikataulun mukaisesti. Mikäli fuusio toteutuu, muodostuu 330 000-jäseninen Suomen suurin ammattiliitto.

Projektia on kuluvan syksyn aikana valmisteltu 10 työryhmässä. Ryhmät ovat hahmotelleet uudelle liitolle paitsi periaatteellisia linjauksia myös osin hyvinkin yksityiskohtaisia esityksiä uuden liiton toimintojen organisoimiseksi. Kaikkien työryhmien missiona on ollut edunvalvonnan tehostaminen ja jäsenten liitoltaan saamien palvelujen parantaminen. Lauri Lylyn mukaan ryhmien työtä on leimannut varsin suuri yksimielisyys.

– Periaatteellisissa linjauksissa ei ole ollut oikeastaan mitään eriseuraisuutta. Mutta ratkottavia asioita on vielä runsaasti. Kaikkinensa mukana olevat liitot hahmottavat tulevaisuuden haasteet ja uhat sekä toisaalta mahdollisuudet hyvin samanlaisina, Lyly arvioi.

Uusi liitto tavoittelee tasaista reaaliansioiden kasvua ja toimialan työllisyyden turvaavaa sopimuspolitiikkaa. Lähtökohtana on valtakunnallisten sopimuskokonaisuuksien luominen, joilla voidaan turvata työehtosopimusten yleissitovuus ja työsuhteen vähimmäisehdot.

Palkkapolitiikan perustana on solidaarisuus.

Liitto solmii työehtosopimukset liittokohtaisina tai tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin perustuvina sen mukaisesti, minkä ratkaisumallin kussakin tilanteessa katsotaan palvelevan parhaiten liiton jäsenistön kokonaisetua. Palkankorotusten vähimmäistaso ja työsuhteen perusehdot toteutetaan yhtenäisesti kaikilla sopimusaloilla. Muutoin pyritään joustavuuteen: Palkankorotusten toteutustavat ja muut sopimusten soveltamiseen liittyvät kysymykset ratkaistaan sopimusaloittain.

Uuden liiton yhtenä tärkeimmistä edunvalvonnan tehtävistä on tukea ja luoda sellaista yhteiskunta-, teollisuus-, työmarkkina-, ja koulutuspolitiikkaa, jonka avulla maailmanlaajuisen tuotannon ja kilpailun sekä ympäristön haasteet ovat hallittavissa. Maan hallituksen ja työnantajien kanssa tehtävä kolmikantainen yhteistyö on tässä avainasemassa.

Edunvalvonta kansainvälistyy

Merkittävä osa uuden liiton jäsenistöstä työskentelee yrityksissä, joiden toimialueena on koko maailma ja jotka vastaavat noin 4/5:sta maamme viennistä, joten liiton on ohjattava riittävästi resursseja kansainvälisen edunvalvonnan kehittämiseen. Tähän suuntaan vaikuttaa myös pyrkimykset syventää sopimustoiminnan koordinointia Euroopassa.

Kansainvälisen toiminnan pääsisällöt ovat: Järjestäytyminen ja ay-oikeudet globaalisti, sopimustoiminnan edistäminen yleisellä tasolla globaalisti, kauppa-, teollisuus ja liikennepolitiikkaan vaikuttaminen erityisesti EU:ssa, monikansallisten yhtiöiden toiminnan valvonta sekä kansainvälisten järjestösuhteet ja kahdenväliset ay-suhteet.

Lähemmäksi jäsentä ja työpaikkoja

Uuden liiton läpileikkaava toiminta-ajatus on siirtää edunvalvonnan ja muunkin toiminnan painopistettä lähemmäksi jäseniä ja työpaikkoja. Liitto tarjoaa jäsenyyttä myös itsensä työllistäville ammatinharjoittajille ja ammattiin opiskeleville. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja ammattiosasto-jen muiden toimihenkilöiden toiminnan tukemiseen suunnataan uusia voimavaroja.

Tulevaisuuden edunvalvoja on taidoiltaan monipuolinen. Hänelle ei riitä pelkkä työehtosopimusten, säädösten ja määräysten osaaminen. Hänen on hallittava nykyaikaiset luottamushenkilön työkalut: tietokoneet ja ohjelmistot sekä verkkotyökalut. Tulevaisuuden edunvalvojan koulutus on oltava alusta asti johdonmukaisesti etenevää niin, että hänelle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma, jota täydennetään luottamustehtävien muuttuessa ja koulutusten edetessä. Koulutuksen on luotava edellytykset jäsenen jatkuvalle itsensä kehittämiselle. On luotava mahdollisuus suorittaa laaja ”edunvalvojantutkinto”, joka antaa myös virallisia opintopisteitä jatko-opintoja varten.

Fuusiohanke etenee suunnitellusti

Liitteenä on tiivistetty yhteenveto hankeen valmistelutyöryhmien näkemyksistä, joiden pohjalta liittojen hallitukset tekevät yhteisseminaarissaan 10.–11.1.2008 päätöksiä jatkotoimista.

 
Metalliliiton uutiskirje

20.12.2007 | Uutiskirje 10 2007

Matkakustannusten korvaukset 1.1.2008 alkaen

Teknologiateollisuuden, pelti- ja teollisuuseristysalan, sekä auto- ja konealojen korvaukset vuonna 2008.

Ohessa on pdf-tiedostoina liiton tiedote, jossa on matkakustannusten korvaukset vuodelle 2008, sekä työmatkasta ulkomaille vuonna 2008 suoritettavat päivärahat.

 
Metalliliiton uutiskirje

20.12.2007 | Uutiskirje 10 2007

Muutoksen eväät - hakuaika nyt!

Muutoksen eväät -kurssi syventää osaamista ja tarjoaa hetken hengähtää työelämän oravanpyörästä.

Muuteksen eväät -kurssi järjestetään Murikassa 4.—29.2.2008 ja 14.4.-6.6.2008. Hakuaika on nyt.
Muutoksen eväät -kurssi syventää luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen
ja järjestöaktiivien osaamista. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden hengähtää
hetki työelämän oravanpyörästä.

Hakuaika kurssille on käynnissä. Oheisessa pdf-tiedostoliitteessä on kurssin esite.

 
Metalliliiton uutiskirje

20.12.2007 | Uutiskirje 10 2007

Työttömyyskassa teki uudet verkkosivut

Selkeämmät sivut tarjoavat uusia palveluja.

Metallityöväen työttömyyskassa on julkaissut uudet verkkosivut. Uudet sivut tehtiin, koska käyttäjät kokivat työttömyyskassan entiset verkkosivut hankaliksi käyttää ja sivuilta oli vaikea löytää tietoa.
Uudella sivustolla on nyt oma graafinen ilmeensä, ja ne ovat selkeästi oma kokonaisuutensa.

Selkeyttä ja väriä

Käyttäjän kannalta suurin parannus on sivujen selkeä käyttöliittymä. Metallityöväen työttömyyskassan hoitaja Juha Vierimaa kertoo, että suunnittelun lähtökohta oli tehdä sivuista mahdollisimman hyvin palvelevat ja helppokäyttöiset.
— Uusi ilme ja värit tuovat pirteyttä, mutta tärkeintä on, että asiat on nyt jaoteltu ymmärrettäviin ja johdonmukaisiin kokonaisuuksiin. Käytettävyys on nyt aivan eri luokkaa kuin aiemmin, Vierimaa iloitsee.

Näppärä päivärahalaskuri

Kassan sivuilta löytyy nyt myös näppärä päivärahalaskuri. Laskurissa on mahdollisuus laskea myös soviteltu päiväraha. Vierimaa muistuttaa, että laskurin antamat tulokset ovat ohjeellisia. Maksettava päiväraha ei siis aina ole sentilleen sama, kuin verkkosivujen laskurin laskema.

Sähköinen jatkohakemus on nopea ja vaivaton

Työttömyyskassan verkkosivuilla voi tehdä ansiopäivärahan jatkohakemuksen sähköisesti. Sähköinen jatkohakemus vaatii verkkopankkitunnukset Nordeaan, Osuuspankkiin, Aktiaan tai johonkin paikallisosuuspankkiin tai säästöpankkiin. Pankkitunnusten käyttö takaa myös, että jatkohakemuksen tekeminen on yhtä turvallista, kuin oman pankin verkkopalvelussa asiointi.

Jatkohakemuksen täyttäminen on helppoa, sillä palvelu opastaa hakemuksen tekemisessä. Muita tunnuksia tai numeroita ei tarvita. Kun hakemus on täytetty ja lähetetty, se siirtyy suoraan työttömyyskassan käsiteltäväksi.

— Järjestelmässä on lähes mahdotonta tehdä sellaisia virheitä, jotka viivästyttäisivät hakemuksen käsittelyä, joten sähköisestä hakemuksesta hyötyvät sekä etuuden hakija, että kassa, Vierimaa kuvaa.
Vaikka sähköinen jatkohakemus on siis turvallinen ja helppokäyttöinen, voi hakemukset tulevaisuudessakin tehdä paperilomakkeella.


http://www.metalliliitto.fi/tyottomyyskassa

 
Metalliliiton uutiskirje

20.12.2007 | Uutiskirje 10 2007

Team-työryhmien esityksiä liiton toiminnoista ja rakenteista

Uutta teollisuusliittoa valmistelevat työryhmät ovat antaneet väliraportit.

Työehtosopimustoiminta

Liitto tavoittelee sellaisten valtakunnallisten sopimuskokonai suuksien aikaansaamista, joilla voidaan turvata työehtosopimusten yleissitovuus ja työsuhteen vähimmäisehdot. Palkkapolitiikan perustana on solidaarisuus ja samapalkkaisuusperiaatteen toteuttaminen.

Liitto solmii työehtosopimukset liittokohtaisina tai tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin perustuvina sen mukaisesti, minkä ratkaisumallin kussakin tilanteessa katsotaan palvelevan parhaiten liiton jäsenistön kokonaisetua. Palkankorotusten vähimmäistaso ja työsuhteen perusehdot toteutetaan yhtenäisesti kaikilla sopimusaloilla. Palkankorotusten toteutustavat ja muut työehtosopimuksen yksityiskohtaiseen soveltamiseen liittyvät kysymykset ratkaistaan sopimusaloittain.

Työehtosopimusten kehittäminen

Tavoitteena on vähentää solmittavien työehtosopimusten määrää ja siten neuvotteluvoimaa vahvistamalla turvata edellytykset työehtojen parantamiselle. Siksi liiton on oltava aloitteellinen uusien sopimusrakenteiden kehittämisessä. Yhtenä vaihtoehtona on pyrkiminen sektorikohtaisiin tai tulevaisuudessa useiden sektorien yhteisiin runkosopimuksiin. Liiton sopimusalojen sijoittumisen eri sektoreille on oltava tulevaa sopimusrakennetta tukevaa ja kehittävää.

Yhteistyö

Liitto osallistuu yhteistyössä SAK:n ja sen jäsenliittojen kanssa toimialakohtaisten neuvottelu- ja yhteistyöelinten toimintaan. Yhteiskunnallisesti tärkeisiin toimialan asioihin vaikutetaan yli keskusjärjestörajojen. Liitto ylläpitää asiallisia ja rakentavia yhteistyösuhteita työnantajiin ja heitä edustaviin järjestöihin sekä muihin yhteiskunnallisiin toimijoihin.

Merkittävä osa uuden liiton jäsenistöstä työskentelee yrityksissä, joiden toimialueena on koko maailma ja jotka vastaavat noin 4/5:sta maamme viennistä, joten liiton on ohjattava riittävästi resursseja kansainvälisen edunvalvonnan kehittämiseen. Tähän suuntaan vaikuttaa myös pyrkimykset syventää sopimustoiminnan koordinointia Euroopassa.

Uuden liiton yhtenä tärkeimmistä edunvalvonnan tehtävistä on tukea ja luoda sellaista teollisuus-, työmarkkina-, koulutus-, ja yhteiskuntapolitiikkaa, jonka avulla maailmanlaajuisen tuotannon ja kilpailun haasteet ovat hallittavissa. Erityisesti on ohjattava voimavaroja mm. ammatillisen koulutuksen ja muutosturvan kehittämiseen.

Sektorijohtokunnat muodostetaan toimialojen, työehtosopimusalueiden ja työehtosopimusneuvottelukumppaneiden pohjalta. Johtokunnassa on oltava edustaja jokaiselta sektoriin kuuluvalta sopimusalalta.

Tulevaisuuden edunvalvoja työpaikalla

Tulevaisuuden edunvalvoja on taidoiltaan monipuolinen. Hänelle ei riitä pelkkä työehtosopimusten, säädösten ja määräysten osaaminen. Hänen on hallittava nykyaikaiset luottamushenkilön työkalut: tietokoneet ja ohjelmistot sekä verkkotyökalut.

Tulevaisuuden edunvalvojan koulutus on oltava alusta asti johdonmukaisesti etenevää niin, että hänelle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma, jota täydennetään luottamustehtävien muuttuessa ja koulutusten edetessä. Koulutuksen on tuettava jäsenen oppimistaidon kehitystä ja luotava edellytykset jäsenen jatkuvalle itsensä kehittämiselle. On luotava mahdollisuus suorittaa laaja ”edunvalvojantutkinto”, joka antaa myös virallisia opintopisteitä jatko-opintoja varten.

Työympäristötoiminnasta

Uuden liiton työympäristötoiminnan tarkoituksena on parantaa alan työpaikkojen työolosuhteita ja työ- ja ympäristöturvallisuutta sekä edistää jäsenten hyvinvointia ja elämänlaatua.

Työympäristöasiat ovat osa liiton ydintehtäviä ja työympäristötoiminta on tarkoituksenmukaista organisoida edunvalvonnan yhteyteen. Liiton tulee tarjota työympäristöön liittyviä uusia lisäpalveluita, esim. työympäristöasioiden päivystyspuhelin ja nopeat ajankohtaistiedotteet.

Uudella liitolla tulee olla edustus kaikissa niissä kansallisissa elimissä, joissa alan työturvallisuutta ja sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä ja normitusta valmistellaan. Sillä tulee olla hyvä työsuojelu- ja työelämälainsäädännön sekä riskienhallinnan ja turvallisuusjohtamisen yleistuntemus. Lisäksi tarvitaan erityisosaamista mm. työhyvinvoinnista ja työyhteisöjen toiminnasta, kone- ja laiteturvallisuudesta, kemikaali- ja ympäristöturvallisuudesta, sähkö- ja energiaturvallisuudesta, työkyvyttömyysturvasta ja tasa-arvosta sekä ammatillista osaamista terveydenhuollon ja sosiaaliturvan kysymysten hoitamista varten.

Koulutus

Koulutusten järjestäminen pohjaa liiton tehtäviin ja jäsenistön tarpeisiin. Koulutuksen tavoitteet liittyvät edunvalvonnan sekä työntekijäpuolen/jäsenorganisaation kehittämiseen ja ylläpitoon, jäsenten työelämäosaamiseen, kansalaisvaikuttamiseen sekä yritys- ja yhteistoiminnan osaamiseen. Lisäksi tavoitteena on työntekijöiden roolin vahvistaminen työpaikan kehittämisessä ja työn organisoimiseen liittyvissä kysymyksissä. Fuusio sinänsä edellyttää koulutusta liittojen henkilökunnille ja luottamustehtävissä oleville.

Koulutusta järjestetään paikallis-, alue- ja valtakunnantasolla. Opistokoulutus on pääasiassa valtakunnantasoista. Aluekoulutus on aluekeskusten suunnittelemaa ja toteuttamaa ja paikallinen on ammattiosastojen ja ammattiosastoyhteenliittymien toteuttamaa omaehtoista koulutusta, jota liitto tukee taloudellisesti. Koulutus jakautuu karkeasti edunvalvonta- ja järjestökoulutukseen.

Järjestäytyminen

Jäsenet liittyvät pääsääntöisesti sähköisesti. Jäseniksi otetaan myös itsensä työllistävät ammatinharjoittajat. Jäsenhankinta hoidetaan ns. läpäisyperiaatteella eli se on osa kaikkea toimintaa. Jäsenet liittyvät ammattiosastoon. Jäsenmuodot TEAMssa ovat työmarkkinoiden käytettävissä olevat eli niin sanotut sopimusalajäsenet, oppilasjäsenet ja eläkeläiset. Aktiivijäsenyys päättyy jäsenen pysyvään eläköitymiseen. Eläkeläisen jäsenyys voi jatkua sääntöjen määräämällä tavalla valtakunnallisessa senioriyhdistyksessä.

Peruspalvelut ja jäsenedut sekä niiden yhdenmukaistaminen

Asiantuntijapalveluita siirretään tarpeen ja kysynnän mukaan mahdollisimman paljon Internet- ja extranet-palveluun. Työehtoneuvontaan liittyvät palvelut järjestetään niin, että palvelua on saatavilla myös ilta-aikaan, kaikkina vuodenaikoina (call-center -malli). Jäsenpalvelut ja edut yhdenmukaistetaan. Perustetaan erillisen loma- ja jäsenetuyhtiö. Yhtiö tarjoaa jäsenille vapaa-ajan aktiviteetteja, jolloin liitto ja ammattiosastot voivat keskittyä varsinaiseen toimintaansa.

Liiton päätöksentekoelimet, niiden valinta ja tehtävät

Edustajakokous valitaan joka viides vuosi suhteellisella vaalilla. Vaalipiirijako on sektorikohtainen ja se muodostetaan eduskuntavaalien vaalipiirijaon pohjalta.
Oppilasjäsenille luodaan sektoreittain yksi valtakunnallinen vaalipiiri. Valintaperuste yksi edustaja alkavaa 400 työmarkkinoiden käytössä olevaa jäsentä kohden ja yksi edustaja alkavaa 800 oppilasjäsentä kohden. Äänioikeus ja vaalikelpoisuus on kaikilla työmarkkinoiden käytössä olevilla jäsenillä ja oppilasjäsenillä. Edustajakokouksen tehtävinä on päättää mm. liiton toimintalinjauksista, säännöistä, valtuuston, hallituksen ja puheenjohtajan valinnasta.

Edustajakokous valitsee valtuuston viisivuotiskaudeksi. Jäsenet valitaan sektoripohjaisesti jäsenmäärien suhteessa sektorin jokaista alkavaa 2500 jäsentä kohti yksi valtuutettu. Valtuuston tehtävänä on mm. vuosittaiset toimintalinjaukset ja päätös jäsenmaksun suuruudesta. Valtuusto nimittää sektorijohtokunnat ja eri valiokunnat edustajakokouksien väliseksi ajaksi.

Edustajakokous valitsee hallituksen viisivuotiskaudeksi. Hallitus johtaa ja koordinoi liiton toimintoja sekä huolehtii liiton strategian valmistelusta ja toteuttamisesta. Se koordinoi tes-neuvotteluja ja hyväksyy sektoreiden esittämät tes-ratkaisut.

Valtuusto valitsee sektorijohtokunnat viisivuotiskaudeksi. Jäsenet valitaan siten, että pääsääntöisesti jokaisen sektorin työehtosopimuksen alueelta on edustaja/t sektorijohtokunnassa. Sektorijohtokuntaa johtaa hallituksen valitsema sektorijohtaja. Sektorijohtokuntien keskeisin tehtävä on tes-neuvottelujen johtaminen. Valtuusto valitsee valiokunnat, sektoripohjaisesti.

Aluepalvelukeskukset ja maakuntatoimistot

Etelä-Suomen aluepalvelukeskus (Helsinki). Jäseniä alueella yhteensä n. 71 400. Maakuntatoimistot Lappeenrannassa, Kotkassa ja Tammisaaressa.

Häme-Pirkanmaan aluepalvelukeskus (Tampere). Jäseniä alueella yhteensä n. 68 300. Maakuntatoimistot Lahdessa ja Hämeenlinnassa.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan aluepalvelukeskus (Turku). Jäseniä alueella yhteensä n. 62 100. Maakuntatoimisto Porissa.

Pohjanmaan ja Keski-Suomen aluepalvelukeskus (Vaasa). Jäseniä alueella yhteensä n. 49 500. Maakuntatoimistot Jyväskylässä ja Kokkolassa.

Itä-Suomen aluepalvelukeskus (Kuopio). Jäseniä alueella yhteensä n. 37 900. Maakuntatoimistot Joensuussa, Varkaudessa ja Mikkelissä.

Pohjois-Suomen aluepalvelukeskus (Oulu). Jäseniä alueella yhteensä n. 42 600. Maakuntatoimistot Kajaanissa, Torniossa ja Rovaniemellä.

Maakuntaedunvalvonta sekä ammattiosastot

Aluepalvelukeskuksen tehtävänä on huolehtia alueellaan paikallistason edunvalvonnasta, työsuhderiitojen käsittelemisestä, koulutuksesta ja koulutusrekisterin ylläpidosta, nuoriso-, opiskelija ja oppilaitostoiminnasta sekä työelämän kehittämisestä. Osassa aluepalvelukeskuksista on saatavilla lakipalveluja. Muita tehtäviä ovat tiedottaminen, työttömyyskassapalvelut ja järjestötoiminta.

Toimivien ammattiosastojen tehtävät ja rakenteet säilytetään nykyisellään. Osastot ohjaavat liiton toimintaa mm. aloitteiden ja työehtosopimusesitysten avulla. Osastojen saama jäsenmaksu on liitolle jäävästä jäsenmaksuosuudesta 15 prosenttia.

Kansainvälinen toiminta

Kansainvälisen toiminnan pääsisällöt ovat: Järjestäytyminen ja ay-oikeudet globaalisti, sopimustoiminnan edistäminen yleisellä tasolla globaalisti, kauppa-, teollisuus ja liikennepolitiikkaan vaikuttaminen erityisesti EU:ssa, monikansallisten yhtiöiden toiminnan valvonta sekä kansainvälisten järjestösuhteet ja kahdenväliset ay-suhteet.

Viestinnän perusratkaisu: Uutismaiset kotisivut ja yhteiskunnallinen jäsenlehti

TEAMin kotisivut rakennetaan kolmen toiminta-ajatuksen pohjalta: Uutismaisuus, järjestötyön modernisointi ja hajautettu ylläpito. TEAMin kenttää ja siihen vaikuttavia asioita seurataan verkossa uutismaisesti. Uutena toimintamuotona kehitetään järjestelmä, jossa uutismaisuus linkitetään TEAMin mediapolitiikkaan. Tavoite on, että media oppisi käyttämään TEAM-sivuja uutislähteenä. Mikäli järjestelmä saadaan toimimaan, TEAM tarjoaa jäsenille uuden kanavan valtakunnalliseen julkisuuteen. Toisena pääperiaatteena on ”verkko työväentalona”-ajattelu, mikä tarkoittaa, että verkko olisi kunnianhimoisesti toteutettu, vuorovaikutteinen järjestö- ja edunvalvontatyön foorumi. Missiona on järjestö- ja edunvalvontatyön modernisointi. TEAMin verkkosivut aukeavat uuden liiton aloittaa toimintansa.

Lehti on idealtaan yhteiskunnallinen jäsenlehti. Lehden missiona on luoda uskoa yhteisölliseen toimintatapaan työelämässä ja yhteiskunnassa. Lehti on painotetusti jäsenlehti – ei aktiivilehti. Se kertoo jäsenten arkitodellisuudesta ja jäsenille tärkeistä asioista ja tarkastelee yhteiskuntaa ja maailmaa jäsenten silmin ja kokemuksena. Lehti toimitetaan tiiviissä yhteistyössä kotisivuston kanssa. Lehti ilmestyy 16-18 kertaa vuodessa aikakauslehtikoossa. Lehdessä ei ole sektorisivuja.

Talous

Kaikkien liittojen taloudet ovat terveellä pohjalla eikä velkaa käytännössä ole. Yhdistymisessä saavutettavilla synergiaeduilla tulee ensisijaisesti varmistaa uuden liiton palvelutaso. Jäsenmaksutuloilla on katettava toiminnasta aiheutuvat menot. Selvitysmiehen raportissa tavoitteeksi asetetun kokonaisjäsenmaksuprosentin 1,1 % saavuttaminen edellyttää olennaisia muutoksia kulurakenteeseen. Jäsenmaksun taso ja laajuus päätetään myöhemmin. Sitä ennen tarvitaan arvokeskustelu palvelutason ja jäsenmaksun suhteesta. Jäsenmaksun tulee olla prosenttipohjainen. Päätökset toimitiloista on tehtävä ensi tilassa. Auki on mm. kysymys, peritäänkö työttömiltä jäseniltä työttömyyskassan maksamista etuuksista jäsenmaksu vai ei.

Henkilöstö

Uuden liiton henkilöstömäärätavoite on 300 työntekijää (tällä hetkellä 344). Kaikki nykyiset työntekijät jatkavat uuden liiton palveluksessa keskenään yhdenvertaisilla työehdoilla ja saman työehtosopimuksen piirissä. Kaikki uuden liiton palvelukseen otettavat työntekijät noudattavat 63–68 vuoden eläkeikää. Niillä nykyisillä työntekijöillä, joilla on tästä poikkeava eläkeikä, oikeus säilyy siirtymäkauden ansiosta. Henkilöstön osalta selvitetään uuden liiton osaamistarpeet suhteessa nykyiseen osaamiseen, henkilöstöresurssit ja henkilöstön sijoittelu, työhyvinvointi ja muutoksenhallinta.