31.1.2007 | Uutiskirje 1 2007

Tulosta artikkeli

Täriseviä työkaluja käyttävillä merkittävä tärinätaudin riski

Metallialan työntekijöillä, jotka käyttävät täriseviä käsityökaluja, on merkittävästi lisääntynyt riski saada tärinätauti. Tämä käy ilmi työterveyslaitoksella viime vuoden lopulla valmistuneesta tutkimuksesta. Siinä tutkittiin Pirkanmaan alueella sellaisissa työtehtävissä työskenteleviä metallialan työntekijöitä, joissa työntekijöiden oletettiin eniten altistuvan käsiin kohdistuvalle tärinälle. Tutkimuksen piiriin otettiin 500 Pirkanmaan alueella työskentelevää hiojaa, peltiseppää ja levyseppä-hitsaria, jotka oli valittu satunnaisesti liiton jäsenrekisteristä. Tärinälle työssään altistuvaksi määriteltiin työntekijä, joka oman ilmoituksensa mukaan käyttää täriseviä työkaluja enemmän kuin yhden tunnin viikossa.

Kyselyyn vastanneista kutsuttiin 128 tärinälle altistuvaa henkilöä tarkempiin tutkimuksiin. Näistä 36 tutkitulla todettiin löydöksiä, jotka saattavat viitata ammattitautiin.
Vertailuryhmänä tutkittiin 31 metallimiestä, jotka eivät altistuneet käsiin kohdistuvalle tärinälle.

Tärinän vaikutukset luultua pahemmat

Tutkimuksen johtopäätös on, että metallialan työntekijöillä, jotka käyttävät täriseviä työkaluja, on merkittävästi lisääntynyt riski saada tärinätauti sekä yläraajan tuki- ja liikuntaelinperäisiä haittoja, joihin voi liittyä muun muassa käden puutuneisuutta ja kipua. Metallityöntekijöiden työelämänaikainen kumulatiivinen tärinäaltistuminen nousi monessa tapauksessa liian suureksi

Toinen, yhtä tärkeä ja hälyttävä johtopäätös on se, että tärinätauti on Suomessa alidiagnosoitu ja aliraportoitu. Metallityöntekijöillä esiintyy tärinätautia selvästi yleisemmin kuin on tiedetty, sillä vallalla on ollut käsitys, että tärinätauti on vain metsureiden vaiva. Tämä pätee todennäköisesti myös muihin aloihin kuin metalliin.

Voimassa oleva tärinäasetus ei siis tällä hetkellä toteudu työpaikoilla ja työterveyshuollossa.

Uusia keinoja haittojen ehkäisyyn ja toteamiseen

Työsuojelussa ja työterveyshuollossa tarvitaan enemmän tietoa ja koulutusta tärinäaltistumisen arvioimiseksi, käsiin kohdistuvan tärinän terveyshaittojen ehkäisemiseksi sekä niiden mahdollisimman varhaiseksi tunnistamiseksi.
Työterveyslaitoksen raportissa ehdotetaankin tärinäasetuksen mukaista tärinän kokonaisvaltaista toimintaohjelmaa. Tarvitaan myös ohjeita tärinäaltistumisen arvioimiseksi työpaikalla, keinoja tärinän ja sen haittojen minimoimiseksi sekä selkeät käytännön ohjeet työterveyshuollolle terveystarkastuksen järjestämiseksi.

Vastaava työsuojelusihteeri Juha Pesola Metalliliitosta kertoo tärinästä aiheutuvien ongelmien laajuuden olevan pienoinen yllätys.

— Meidän tärkeä tehtävämme on nyt kertoa tämän tutkimuksen johtopäätöksistä. Olemme tehneet Työterveyslaitokselle aloitteen toimenpiteistä, jolla tärinäaltistusta voitaisiin nykyistä paremmin arvioida ja aloitteeseen on suhtauduttu myönteisesti.

Pesolan mukaan tärinäaltistuksen tarkka mittaaminen on käytännössä melko hankalaa, joten tarvitaan yksinkertaisia malleja ja toimintatapoja, joilla altistusta voidaan suuntaa antavasti arvioida.

— Tämä tutkimus herättää väistämättä myös kysymyksen siitä, otetaanko tärinä ammattitaudin aiheuttajana riittävän vakavasti. Kaikkia tärinän aiheuttamia tauteja kun ei tällä hetkellä luokitella ammattitaudeiksi, Pesola lisää.

Lisätietoja: Metalliliiton työsuojeluyksikkö.